Verkostotoiminnan haasteita

Onnistunut verkostotyö vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä, perehtyneisyyttä sekä yhteisten visioiden ja konkreettisten tavoitteiden löytymistä. Verkostotyön edellytyksenä on vastuullinen ja aktiivinen koordinaattori. 

Motivoiva toiminnan suunnittelu, avoin tiedonkulku ja vaikuttamismahdollisuudet sekä kannustava palkitseminen ovat verkoston yksittäisen jäsenen luottamuksen ja sitoutumisen lähtökohtia. Luottamus, avoin informaation vaihto, yhteensopivat strategiat, organisaatioiden sitoutuminen, toiminnan arviointi sekä implementointi ovat avaimia verkostoyön ja verkostoitumisen onnistumiseen.

Parhaimmillaan verkosto toimii joustavana yhteistyöfoorumina, joka tarjoaa lisäresursseja, auttaa löytämään yhteistyökumppaneita, toimii palautekanavana, kehittää työtapoja ja työn sisältöjä sekä lähentää eri alojen ja sektoreiden toimijoita toisiinsa.

Miksi verkostoituminen sitten joskus epäonnistuu? Syynä voi olla esimerkiksi järjestöjen välinen kilpailu. Se johtuu usein avustusrahoitusten hankkimisesta, samojen aihepiirien ympärillä toimimisesta tai ”ideoiden kopioimisen” pelosta. Myös työntekijöiden ajanpuute vaikuttaa. Verkostotyöhön ei ole kohdennettu erillistä työaikaa vaan oletuksena on, että työntekijä toimii muun ”käytännön” työn ohessa. 

Verkostotyö koetaan joskus myös työllistäväksi, ja se kuormittaa muuta työtä. Verkoston jäsenillä ei ole yhteisiä tavoitteita, näkemystä tai visioita. Verkostosta ei vastaa kukaan; ei ole ns. ”päällysmiestä tai –naista”, veturia verkoston johdossa.

Tiedon ja yhteisen ymmärryksen puute aiheuttaa myös ongelmia. Tiedonkulkua voidaan edistää tietoteknisiä valmiuksia parantamalla ja erilaisia systeemejä luomalla, mutta mukaan tarvitaan myös yksilöiden tahtoa ja panostusta.

 

Lue lisää verkostoitumisesta:

Verkostojohtamisen opas. Verkostotyöskentely sosiaali- ja terveysalalla.

Verkostoituminen Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen –hankkeessa. Aalto-yliopisto.

Verkostotyön käsikirja

Palveluverkoston kehittämisen työkirja